Siinä se nyt on!!

Yksi haaveeni, josta jo aiemmin kirjoittelin, on nyt täyttynyt.. Viimeiset kolme viikkoa on tätä "valmisteltu" ja pariin kertaan käyty katsomassa.. Mutta siinä se nyt on: Saanen esitellä, Rakas Benji<3

Kotimatka sujui mukavasti, pennun lähinnä nukkuessa..Pari pysähdystä pidettiin ja pääsi uusia tuttavia haistelemaan.. Kotiin kotiutui niin mukavasti, että innostui leikkimään. Etenkin pallo oli sille mieluisa.. Nytpä tuo vetelee nätisti hirsiä raskaan päivän jäljiltä tuolla omassa kopissaan.. Ihana pikkuinen <3

Ja tiedän että tähänkin löytyy niitä epäilijöitä (jopa läheisistäni), jotka ovat sitä mieltä, että kannattaako nyt ottaa koiraa kaupunkiin ja kerrostaloon ja onko nyt mitään järkeä, niin loppujen lopuksi, se ei ole heidän ongelmansa! Olen halunnut koiraa jo kauan ja tiedostan sen mukana tulevan vastuun ja olen sen valmis ottamaan! Tämä koira kuitenkin lopulta ns. antaa enemmän kuin ottaa! Kiitos ja näkemisiin! ;)

<3: Onnellinen koiranpennun omistaja VipeR

Valoa tunnelin päässä..Ehkä..?

googlesta

Tosin lähes pohjalle vajoamisen jälkeen..
Viimenen viikko on rampattu lääkärissä x2, fyssarilla x2 ja röntgenissä.. Ja ens maanantaihin asti saikulla.. Viime viikolla tosiaan kävin sitten siellä fyssarilla joka teki kaikenmaailman liiketestejä jne..Hän siinä sitten tovin tutkittuaan ja teetettyään mulla yhtä sun toista pudotti sen pommin mitä olin kaikkein eniten pelännyt...
Vaikuttaa välilevyongelmilta..välilevynpulllistumaa tarkalleen ottaen tarkoitti.. Tai toki voi olla kyseessä nikamansiirtymä yms.. Mutta SE, mitä eniten olin pelännyt... Vielä kun oireet oli niin kovat ja kivut sietämättömät.. Aloin maalailemaan piruja seinille ja tuntui että elämä on OHI.. KAIKKI viedään multa... En voisi tehdä kumpaakaan työtäni, en kykenisi fyssarikouluun, joutuisin kokonaan lopettamaan harrastukseni ja unohtamaan kilpaurani.. Menis kerralla työt,haaveet ja harrastukset... Tuntui siltä että maailma kaatuu niskaan ja elämältä putosi pohja...

Tältä tuntui viime viikolla.. (kuva googlesta)

No, tästä lähdettiin sitten hoitamaan...Todennäköinen pullistuma oli siis taakse ja oikealle sivulle.. Eteentaivutus kiellettiin ja piti kulkea ryhti ylikorostettuna, siksi iskettiin teipit selkään(estämään liikkeen eteen), nukkua vasemmalla kyljellä "rulla" kyljen alla (hyvin epämukavaa) ja tehdä tiettyjä liikkeitä joka toinen tunti.. Okei, suostuin tekemään ihan mitä vain, jos se edesauttaisi... noin 80-90% välilevyn pullistumista siis pitäisi parantua itsestään liikehoidolla jne.. Pari päivää kipu olikin pienempi, sitten taas samanlainen..

Sunnuntaina menin kokeilemaan yövuoroon joka sujui..no..siinähän se..ei ihan  mallikkaasti ja kivuttomasti kylläkään... Mutta kun unien jälkeen heräsin...Jalat ei akntanu ja kipu oli niin helvetillistä ja jatkui ja jatkui..asennosta tai lääkkeistä huolimatta..Tuntuu että selkä katkeaa ja jalkoja reitään irti..tuntuu että kuolen siihen paikkaan... Töihin soitin etten tule toiseksi yöksi ja lääkäriin, että tarvitsen saikkua.. Seuraavalle päivälle sain ajan sitten... Noo..tiistai aamuna heräsin ja.... EI MITÄÄN!!! MITÄ *****?!? Selkään ei koskenut juuri lainkaan...jalkaan tosin eti hermoa senkin edestä...mutta mihin se oli kadonnut?? Kerroin siitä lääkärille ja kirjoitti kuitenkin loppuviikon saikkua ja uuden ajan ensi viikolle, kun röntgen kuvien lausunto olisi tullut ja katsotaan jatko... Sama juttu tänään...ei juurikaan kipua selässä, jalassa hermosärky..

Aamulla kävin fyssarilla joka antoi uudet jumppaohjeet, tällä kertaa hermokudoksen venyttämiseksi, jotta saataisiin hermosärky pois.. Sanoi että mulle tapahtunut oli yleistä, eli paranemisprosessin jossain vaiheessa kipu yltyy helvetilliseksi ja yhtäkkiä katoaa.. Sanoi tosin, että mun selkä ja sen tilanne on silti melkoisen eriskummallinen :D No mutta hyvä näin.. Näytti jopa vihreää valoa lähteä pikkuhiljaa (parin viikon päästä) salille ja näytti mitä liikkeitä mun olisi siellä hyvä tehdä.. siis USKOMATONTA!!! :) <3

Sitten kävin vielä röntgenissä, joista lausunto tosiaan ensi viikolla... Mutta näin.. Alkaa siis elämä hymyilemään..tai ainakin toivoni ja uskoni parantumiseen on korkeampi ja elämä sai jälleen pohjan alleen.. Huh, mikä helpotus!  Tosin vielä pitää olla varovainen..ei voi ilakoida liikaa..Se voi äityä jopa huomenna samanlaiseksi pahaksi..Ja uusiutuminen on hyvin yleistä.. Nyt vaan siis noudatettava jumpparin ohjeita tarkasti!  MINÄ AION VOITTAA TÄMÄN VAIVAN!!!! (vaikka meinasin jo sille antaa elämäni)..

Nyt tuntuu kutakuinki tältä.. :) (googlesta)

Että näillä mennään..!

Aurinkoista loppuviikkoa! Nauttikaa helteistä! ;)

<3: Iloisempi VipeR

Riks, raks ja POKS!

Sano selkä!
Ensin tuo selkä on estänyt treenauksen ja nyt se esti myös työnteon.. Tiistain työpäivä keskeytyi lääkärille lähtöön.. Mutta kerrankin oli lääkäri joka teki asian eteen jotain.. Sain vahvemmat kipulääkkeet (kolme tulehduskipulääkekuuria jo syönyt, ilman tuloksia) ja vihdoin ne lihasrelaksantit, jotka tosin tuppaa väsyttämään aikalailla, mutta toivottavasti niistä olis apua.. Sen lisäksi sain tälle päivälle ajan fysioterapeutille JA ensi viikolle kuvauksiin!! Josko tähän nyt alkas tulla joku selvyys..menee nimittäin lievästi sanottuna pikkuhiljaa hermo!!!

Että tällasta täällä... Nyt onneks juhannus vapaata..Sunnuntaina meen kokeilemaan yövuoroon, mutta jos ei onnistu töissä olo, niin lääkäri lupas kirjottaa sairaslomaa..Great! En todellakaan haluais olla saikulla!

Kaikkein eniten pelkään, että mun urheilut loppuu tähän..Juuri kun olen saanut hienon uuden alun, niin pelkään että se kaikki viedään multa pois, enkä voi enää ikinä heittää.. :/ Ainahan pitää toivoa parasta, mutta myös pelätä pahinta.. Huoh!

Onneksi tähän päivään mahtuu jotain mukavaakin.. Toinen veljeni lähti juuri ihka ensimmäiseen ultraäänikuvaukseensa katsomaan pienen pientä ihmisenalkua..Oli kyllä levoton ja hermostunut tuleva isi tässä pyörimässä..Sanoikin, että ei tiiä jännittääkö vai pelottaako enemmän.. :D Voi toista! <3

Ja itse menen tänään "valmistelemaan/varmistelemaan" tätä edellisessä postauksessani hehkuttamaani haavetta.. :)

Sitten mennäänkin juhannuksen viettoon tuonne maalle..Ohjelmassa olis veneilyä ja kalastusta, tuttavan 50v juhlat, grillausta yms. Rauhallisissa merkeissä siis menee.. :) Ja lääkityksestä johtuen myös kuivissa ;D

Kuinkas te vietätte juhannustanne?

-VipeR

Odottavan aika on pitkä, niin sanotaan..

täältä

Mun vatsanpohjaa kutkuttaa ja tuntuu että räjähdän välillä..Kyttään kalenteria ja lasken päiviä ja ja ja..Oon ihan tohkeissani.. Samalla myös hieman peloissani... Tää on samalla niin ihanaa, mutta samalla myös "vaikeeta".. ÄÄÄÄÄ!!!

Edellisessä postauksessani krjoittelin tämän hetken suurimmista haaveistani ja PIAN yksi niistä toteutuu.. Kaikki kävi niin nopeasti ja hieman, no sanoisinko että se oli osin sellainen extempore-juttu, jota piti sitten sulatella ja pohdiskella pari päivää ennen asian vahvistamista.. Mutta nyt se on varmaa! Yksi haaveeni toteutuu!! JIIHAA! Leijun pilvissä.. :) <3

Mutta mikä? Sen pari kaveria jo tietää, mutta ei edes kaikki parhaat ystävänikään.. Se selviää tässä, kunhan asiat etenee ja asia lopullisesti varmistuu.. ;) Oli vain ihan pakko purkaa tätä hassua tunnetta!

Ihanaa viikon jatkoa myös muille ja näitä onnenhippusia päivään!

<3:VipeR

What I really want?

Pohdiskelin tulevaisuuden haaveitani ja sitä, kuinka paljon työtä noiden unelmien eteen on tehtävä.. Kirjoitan ne julkisesti ylös, sillä silloin ne konkretisoituvat oikeiksi ja kun näen ne kirjoitettuna edessäni, uskon niihin enemmän.. Sydämeni oikein pakahtuu ajatuksista, joita nämä haaveet saavat aikaan.. Huoh.. :)

Ihminenhän haluaa vaikka ja mitä ja mikään ei koskaan riitä.. Nyt en aio pohtia siis mitään "haluan lottovoiton  " (vaikka haluaisinkin :D) tai "huvilan Hollywoodista" ja "David Beckhamin".. Vaan siis oikeasti saavutettavissa olevista haaveista, joista ainakin osan AION toteuttaa, vaikka se vaatisi verta, hikeä ja kyyneliä..Olen siihen valmis! Niin kova on tahtoni!

Paikan fysioterapia-opiskelijaksi

Olen siis hakenut jo muutaman kerran, vielä ei ole tärpännyt..Osasyy urheiluhierojakoulutkselleni oli siis tämä haave. En aio luovuttaa. Haluan sinne kouluun!!

Kalevan kisat 2014

Haluan itseni ja tällä hetkellä tuon selkäni siihen kuntoon, että saadaan kunnon treenitatsi päälle ja sitten se on kovaa työtä, ja niitä verta, hikeä ja kyyneliä. Tämä on yhdessä uuden valmentajan kanssa asetettu tavoite, joka motivoi mua niin lenkillä kuin puntilla.. Lenkillä jos/kun iskee hapotus tai laiskuus tms. ajattelen "luuletko tällä tavalla pääseväs Kalevan kisoihin, tai mihinkään..?" Ja johan kummasti jalka nousee ja kipu unohtuu! Aluksi ajatus oli ihan ajatusleikkiä, mutta koska olen kunnianhimoinen ihminen, tästä on tullut jollain tapaa pakkomielle..toisaalta se on pirun hyvä, koska tyyliini kuuluu toisinaan luovuttaa kun hapottaa tai tuntuu pahalta..Nyt ei!

-10kg

Kilomäärä ei ole ihan niin justiinsa tuon kymmenen, mutta mun ikuisuusprojekti.. Saada nuo ylimääräiset liikkumattomina vuosina kertyneet kilot pois. Päätavoite tässä projektissa on puhtaasti olla tyytyväisempi  peilikuvaan.. Tällä hetkellä oikeasti välillä vihaan peilikuvaani.. Mikään vaate ei istu tai mahdu..kiristää ja puristaa ja makkarat näkyy jne jne.. Kuulostaa tutulta? Tiedän mitä pitäisi tehdä..Ruokaremppa! Siitä ja mun toivottoman huonosta itsekurista nuo kilot on kiinni..karkit, pullat, siiderit jne.. Pitäs vaan OTTAA ITSEÄÄN NISKASTA KIINNI! Tiedän! 

Uusi, kiva asunto

Ollaan katseltu ja kierrelty asuntoja..Rivarikämppää siis, mutta vielä ei ole tärpännyt.. Pidetään lippu korkealla!

Koira

Mulla on ihan hirvee hoivavietti ja koirakuume..Tää kaupungissa asuminen ja epäsäännöllinen työ ja elämänrytmi ei vaan oo paras mahdollinen aika ja paikka sille...MUTTA KU MÄÄ HALUUN!! 

Oppia antamaan itselleen armoa

Myönnän, olen välillä todella ankara itselleni! Yritän koko ajan opetella armahtamaan itseäni ja oppimaan että jokainen tekee virheitä ja ne kuuluvat elämään! Välillä pitää muistaa myös relata! :)

Tasapainoinen, onnellinen elämä!

Kaiken alku ja juuri ja päätavoite! Olen kyllä elämääni tyytyväinen, mutta niin paljon on vielä saavutettavaa, nähtävää ja koettavaa.. Päivä kerrallaan, hyviä valintoja tehden! Toki välillä täytyy myös osata repäistä, siitä ne onnelliset ja ikimuistoiset kokemukset syntyy!

Haaveita olisi kilometrin mittainen lista, mutta tässä nyt muutama tällä hetkellä tärkein ja merkittävin minulle itselle! 

Millaisia haaveita teillä on?

-VipeR

ps: Vähän kesäisempi ja pirteämpi ulkoasu..Mitä tykkäätte?

Kuva joka kiteyttää kaiken! täältä

                          

juhlia, juhlia ja töitä

Valmistujaiset kavereiden kesken juhlittu ja kesän ainoa vapaa viikko lusittu.. Muutaman hieronnan kävin tekemässä ja parina päivänä ehdin tuohon viereiselle rannalle nauttimaan auringostakin. Viikonloppuna juhlittiinkin toisten valmistujaisia.. Muuten viikko menikin akkuja ladatessa..

Tässä parit maistiaiset omista valmistujaisistani :P

ystäviä ja "maljat"

emäntä vs isäntä peliä :)

Kiitos <3

Paitsi perjantaina vääntäydyin viimein työkaverin kanssa lenkille.. Parin sadekuuron ja ukkosen jylinän siivittämänä hujahti mukavasti 10,12 km pururadalla, hyvin mäkisessä maastossa :) Olo oli kyllä tosi kiva sen jälkeen, vaikka lenkillä välillä huomasikin ettei oo tullut liikuttua.. En siis vieläkään ole pääsyt treenaamaan.. Selkä oli jo yhdessä vaiheessa tosi hyvä ja täysin kivuton, mutta jostain se taas otti itseensä.. Että lenkkeilyä ja venyttelyä nyt ollut tää touhu.. Masentaa :/ MÄ HALUUN TREENAAMAAN!!!!!!!!!!!!!!!! Siis kunnolla, puntille, heittämään jne jne.. äyh! Ajattelin, että tällä viikolla menen kokeilemaan varovaisesti mitä tykkää tuosta heittämisestä..en enää kestä muuten!

Työt aloitin siis osastolla taas eilen..Siitäkään ei varmasti tuo selkä tykkää, kun on niin paljon nosteluja ja kumarteluja jne.. Täytyy nyt vaan venytellä päivittäin, koska rasituksen jälkeen se venyttely oikeesti helpottaa..

Mitäpä tässä, ei oikeen muuta.. Huominen vielä aamuvuorossa ja sitten jo kaksi vapaata! :) Toivottavasti pääsee nauttimaan auringosta ja vähän jo reenailemaan.. :)

Mukavaa viikkoa!

-VipeR